Apu kolumnissaan, 15.3.2024 Mika Aaltolalla on jälleen vauhti päällä ja tottelevaisesti kohdistaa kritiikin sinne, minne länsimainen, erityisesti yhdysvaltalainen propagandakoneisto on sitä viimeisten vuosikymmenien ajan ohjannut.
Samalla hän myös sortuu, kuten niin monesti aikaisemmin parjaamaan Suomen itäistä naapuria asioista mihin hän on itse esimerkiksi Suomea ja EU:ta kannustanut, nimittäin sotatalouteen. Miten Venäjän sotatalouden periaate erottuu länsimaiden sotataloudesta, että sitä pitää aina nostaa esille? Viimeisimmät uutiset esimerkiksi Suomen uusista investoinneista tykinammusten tuotannon moninkertaistamiseksi ovat juuri sitä missä Aaltolan mielestä on aihetta Venäjää panetella.
Artikkelissa mainittua uhrautuvaa tarinaa kerrotaan myös länsimaissa. Ukrainasta on tehty ideologinen ja geologinen puskuri lännen ja idän välille, jonka murtuessa koko maailma olisi vaarassa. Tämä ei eroa Venäjän tarinoinnista ’soturikansasta.’ Ainakin Venäjällä on rohkeutta sanoa se suoraan ja ääneen kun taas lännen valtiovallat käyttävät Ukrainaa proxina, sijaiskärsijänä lännen etujen ajamiseen ja EU:n suojelemiseen. Missä oli lännen koalitio vuonna 2014 kun Krimin niemimaa pakkolunastettiin?
Iltasanomien julkaisemassa artikkelissa 2.12.2023, silloinen Presidenttiehdokas Mika Aaltola kannatti ajatusta itärajan linnoittamisesta. Nyt vuonna 2024 Aaltola kuitenkin kirjoittaa: ’ Määrätietoisuus ja maltti ovat valttia poteroiden kaivamisen sijasta.’ Omituista mielensä pahoittamista ja takin kääntämistä henkilöltä, joka oli aikoinaan ehdolla Suomen presidentiksi. Voisiko Aaltola vihdoinkin päättää mitä haluaa eikä vain jatkaisi tuota vastakkainasettelua, joka aikoinaan oli erittäin voimakkaasti esillä hänen vaalikampanjassaan.
Aaltola mainitsee myös Ukrainan voiton Venäjästä. On kuitenkin käynyt selväksi, ettei kyseessä ole Ukrainan voitto venäjästä vaan Yhdysvaltojen muodostaman koalition ja Naton vuosikymmeniä jatkunut suunnitelma Venäjän talouden romahduttamisesta, Venäjän sotavoimien uhan redusoimisesta, totaalisesta eristämisestä ulkomaailmasta ja syöstä vallasta Venäjän valtaapitävät.
Upin tämänhetkisenä johtajana, tulisi Aaltolan vihdoinkin alkaa ilmaista omia mielipiteitään, eikä vain tyytyä länsimaisen propagandan levittämiseen.